Tämä blogin tapainen on ainoastaan sekopäisen mielen aikaan saamia sekavia selostuksia, älä siis ota niista itseesi! :) Henkilöt tosin ovat, ainakin minulle, todellisia! ;) ota siitä nyt sitten selvää.
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Kolmoisvoltti kerien, ja sekarotuinen naaras kettu..
Pitkä ja tuskallinen taival kotia kohti oli vihdoin takana, ja oli aika Ratsuväen jälleen kokoontua yhteen ja heitellä hihoja. Tämä siis on Ratsuväen salainen ja lähes huomaamaton tervehdystapa. Voi sitä riemun kiljahdusten, ja ilon karjunnan määrää mikä yksistään Artturista lähti, hänen vihdoin oivallettuaan se että minä, suuri ja viisas profeettansa oli tullut takaisin! Suur Jukka joutui turvautumaan jo kättä pidempään vaientaakseen tämän lystikkään, joskin hieman lapsenmielisen ja hitaan oloisen pikku veijarimme melskaamista. Oli ilo nähdä että Artturi oli kuitenkin jo palannut lähestulkoon normaalille tasolle, eikä enää viettänyt jatkuvasti aikaansa omassa mielikuvitus maailmassaan paeten Viktoria, tuota venäläistä velanperijää joka aika ajoin tunkeutuu Artturin elämään, särkien täysin hänen maailmansa, ja tuhoten tämän säälittävän otuksen mielenterveyden rippeet. Vietettyämme lähestulkoon kolme vuorokautta toisiamme tervehtien, hihoja heitellen, ja riemuitessamme tästä jälleen näkemisestä, oli jälleen aika palata takaisin taisteluvalmiuteen ja syventyä selvittämään Artturin sotkuja. Ja niitähän riittää, kuten arvata saattaa! Viimeisimpänä tempauksenaan oli tämä ihmispoloinen löytänyt jostain muukalaisen, joka kulki naisen muodossa. Kielloistamme huolimatta oli Artturi kuitenkin päättänyt lähestyä ja puhutella tätä naisoliota ja kutsunut hänet luokseen. Hetken aikaa oli hän ollut tyytyväinen itseensä, ja tuntenut itsensä jo lähes tulkoon normaaliksi ihmiseksi, joka on kykenevä sosiaaliseen kanssa käymiseen, mutta saipa huomata jälleen kerraan olevansa pahemman kerran väärässä! Tämä kyseinen naisotus osoittautui kuitenkin katalaksi naarasketuksi, joka toimii "NIIDEN" alaisuudessa, yrittäen soluttautua meihin vapaustaistelijoihin, ja etenkin niin rakkaaseen Ratsuväkeen! Havahduttuaan ensi huumasta, ja toivuttuaan pahimmista nousuista, sai Artturi huomata että tuo naiseksi itseään kutsuva lurjus, pahan kätyri, ja ihmisvihaaja, oli kutsunut myös ystävänsä reivaamaan tuon hyvä uskoisen hölmön asumukseen. Ja niin oli Artturin pesän vallanneet vaikeasti kiinniotettavat, ja joka paikkaan tunkeutuvat banaanikärpäset! Lähes tulkoon psykoosin partaalla ja sekoamispisteessä Artturi sai kuin saikin hälytettyä minut ja Jukan paikalle, ja me häädimme tuon naaraskyyn ystävineen takaisin sinne mistä ikinä olikaan tullut! Pidettyäni Artturille puhuttelun siitä ettei hän ominpäin ja ilman valvontaa saa missään tapauksessa olla kosketuksissa ulkomaailman, ja etenkään naisihmisten kanssa, päätimme Jukan kanssa yksissä tuumin laudoittaa Artturin oven ulkoapäin, ja pistää kokelas Hiltsi Istonpojan ympärivuorokautiseen vahtivuoroon oven välittömään läheisyyteen. Vieläkin voin kuulla kuinka Artturi kiitollisena tästä turvatoimenpiteestä kiljahteli ja mölisi asunnossaan kun laudoitimme ovea. Vaikka Jukka väitti Artturin valittavan yksinäisyyttään ja hapenpuutetta. Minä tästä tuohtuneena kopautin vasaralla Jukkaa sormille, ja oikaisin asian olevan niin kuin minä sen sanoin olevan! Jukka oli myös kiitollinen, tietenkin. Myöhemmin samana päivänä päätimme Ratsuväen viettävän yhdessä viikonloppua, palaverin merkeissä. En malta odottaa tätä kaunista tapahtumaa! Mutta nyt on aika jälleen syventyä tutkimusteni ja mietiskelyn pariin sillä eihän kaltaiseni nero voi olla jakamatta järkensä valoa, ja kauneutta muunkin maailman kanssa! Hyvää päivää siis ystäväni, ja seuraajani! Taistelussa sankareita kaivataan! Pitäkää sukat jalassa, ja pipot päässä, se on pakkasta tiedossa. (Vanha Ratsuväen sanonta, ja viisaus)
perjantai 21. lokakuuta 2011
Näkemiin pohjoinen.
Luovuimme Jonin etsinnöistä saatuamme viestin joka kertoi että Joni, tuo lurjusten kruunamaton kuningas, oli hallituksen vankina Oulussa. Lähdimme siis takaisin etelään. Jännityksellä odotan Artturin ja Jukan näkemistä! Pidimme pienimuotoisen hätäpalaverin Jukan kanssa koskien Artturin viiksien kasvatus villitystä, ja tulimme siihen tulokseen että tuemme tuota epäonnista pikku veijaria kasvattamalla itse isommat ja komeammat viikset. Kyllä Artturi nyt yllättyy, ja heittä ilosta kärrynpyöriä rappukäytävässä! En malta odottaa kotiin pääsyä. Veljet, olen matkalla luoksenne!
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Varusteita, ja valmistautumista.
Ratsuväen taistelijan varustukseen kuuluu, 1kpl silmälappuja (vasemman silmän), 3kpl foliorullia (extra vahvoja), 4m x 6m lakanaa (valkoista), Tusseja (useita eri värejä), 3purkkia Spraymaalia (kaksi (2) mattamustaa, ja yksi (1) valkoinen), Radiopuhelimet, Siima, Pikaliima, Foliosta valmistettu rintapanssari, ja sormikkaat.Lisäksi TÄRKEIN: FOLIOKYPÄRÄ, vahvistettuna nelinkertaisella foliolla. Näillä varusteilla valveutunut vapaustaistelija pärjää jo kahdeksan tuntia yksin ulkona! Ja tämä on testattu lukuisia kertoja erilaisissa olosuhteissa, mm, muumilaaksoksi kutsumassamme värväys keskuksessa.. Tällä kertaa ei vielä ole muuta raportoitavaa, kiitos ja anteeksi. Palaan myöhemmin asiaan!
perjantai 14. lokakuuta 2011
Artturi epätoivon partaalla.
Artturi on löytynyt, sain tuon iloa tuovan viestin heti aamutuimaan, tekstiviestin muodossa. Tämä oli niitä poikkeustapauksia jolloin sallin televiestinnän käytön yhteydenpidossa ja Ratsuväen sisäisten asioiden viestimisessä. Kuulin Muonamestari Jukalta että tuo onneton pikku tunari on päätynyt ratkaisuun kasvattaa viikset, en tiedä miksi. Jälleen kerran yksi tuhoon tuomittu yritys näyttää normaalilta ihmiseltä! Toivon todella että hän osaa suhtautua tällä kertaa asiaan paremmin kuin edellisillä kerroilla. Joita on riittänyt, mm, jättänyt päänsä lukuisia kertoja hissin oven väliin, auton oven väliin, katunjyrän alle, käsipainojen alle, keilapallon alle, jne jne jne! Näitä yrityksiä riittäisi vaikka tuomiopäivään asti, mutta en niitä jaksa sen enempää luetella.. Nyt voin mennä rauhassa jatkamaan keskeneräisiä tutkimuksiani tatuointeihin liittyen, ja jatkaa Jonin metsästystä, joka sekin alkaa jo tuottaa tuloksia! Mutta enpä paljasta niitä vielä, sillä mitään varmaa ei vielä ole esille tullut! Ps, tyhjensin lähikaupan foliosta, aikomuksena vuorata automme foliolla, ja näin turvata matkamme tekoa ilman että sisällä tarvitsisi pitää kypärää päässä! Tiedän, olen nero..
torstai 13. lokakuuta 2011
Tyhjä metsä, miten se vastaa?
Artturi,missä olet? Artturi on kadonnut. Ilmeisesti tuo lystikäs pikku runoniekka, ja jättipäiden kruunaamaton kuningas, on päättänyt lähteä itse etsimään totuutta. Tietäen kylläkin että ei siinä tule onnistumaan. Viimeiset havainnot tästä antisankarista on tehty jossakin etelän suurista soista, pyörien tyhjä katse silmissään ja hokien samaa sanaa, "SIENIÄ, SIENIÄ" mikä ihme ajaa ihmisen tuohon mielentilaan? Aivan oikein, "NE"!!! Artturi on siis pakostakin luopunut folion käytöstä, ja rautalääkityksestään. Onko siis matkamme ollu täysin turha, yrittäessämme henkemme kaupalla löytää parannus keinoa tuolle pikku paskiaiselle? En jaksa uskoa. Siispä olen koko päivän yrittänyt saada telepaattista yhteyttä Suur Jukkaan. Toistaiseksi tuloksetta. Pimeän tultua aion kokeilla myös savumerkkejä. Ehkä niillä tärppää! Pyrin loppuun asti välttämään matkapuhelimen käyttöä. Syyt lie jokainen ymmärtää? Sillä tuo Echelon järjestelmä, (Echelon järjestelmä on maailmanlaajuinen satelliittiverkko, jolla seurataan suurta osaa maailman televiestinnästä) on vain yksi niistä pirullisista keinoista joilla "NE" ja hallitus meitä tarkkailevat ja salakuuntelevat! Jatkan yrityksiä tavoittaa Jukkaa!
maanantai 10. lokakuuta 2011
Päätä särkee ja korvissa surisee.
Heräsin keskellä yötä hirvittävään päänsärkyyn ja häiritsevään suhinaan korvissani. Avasin silmäni ja huomasin kauhukseni että nukkumistani, ja nerokkaita uniani suojaamaan valmistettu foliomyssyni oli päässyt karkaamaan päästäni. Ja kyllä, voitte uskoa sen että olin lähes tulkoon hysterian partaalla pohtiessani kuinka kauan myssyni ehti olla pois päästäni, ja minkälaista tuhoa "NE" ja hallitus ehtivät saada aikaan!! Pahimmasta järkytyksestä toivuttuani iski uusi hysteria kohtaus tilalle kuin salama kirkkaalta taivaalta, en ollut kuullut Artturista useaan päivään halaistua sanaa, saati savumerkin puolikasta! Otin siis välittömästi yhteyden Muonamestari Jukkaan, (alunperin Ratsuväen Kemijärven jaoston pää päsmäri ja puukonpyörittäjä sittemmin siirtynyt sissitehtäviin etelämmäksi) tiedustellaksin Artturi Aseenkantajan vointia ja pään tämän hetkistä ympärysmittaa, (vihollisen katalat juonet olivat saaneet tuon pikkuvesselin pään entistään turpoamaan). Uutiset eivät olleet parhaimpia, mutta kuitenkin tilanteeseen nähden positiivisia ja mieltä piristäviä! Artturi oli alkanut olla ajoittain oma itsensä, lystikäs, leikkimielinen, runo parressa järjettömiä tarinoitaan kertova, lapsenmielinen jättipää! Tämä tieto sai minut kiljahtelemaan riemusta, ja kajauttamaan ilmoille Ratsuväen tervehdyksen, yhden niistä monista: RATSUVÄKI, kiillotakaa kypäränne, tervehtikää Artturia, päistä suurinta! Tämän jälkeen kolautin kantapäät yhteen, ja tervehdin Ratsuväen lippua kyynel silmin. Liikuttavan ja arvokkuutta täynnä olevan hetkeni keskeytti kuitenkin ikkunan takana tarkkailevat ihmiset, selvästi hallituksen ja "NIIDEN" juonista tietämättömiä torikauppiaita. Tunsin säälin piston sydämmessäni, ja inhon väreet kulkivat lävitseni.. Kaiken kansan on saatava tietää mitä ne sairaat paskiaiset punovat heidän tietämättömän selkänsä takana! Siispä pakkasimme tavaramme ja jatkoimme matkaamme Jonia etsien, kohti koskemattomia metsiä, ja sen villieläimiä. Taistelutahtoni on entistä lujempi, ja päämäärämme entistä kirkkaampana mielessäni, en vain tiedä mikä se on! Olen kuitenkin yhä vakuuttuneempi omasta neroudestani, ja viekkaudestani! Voimia taisteluun Toverit! Ratsuväkeen voitte aina luottaa!
sunnuntai 9. lokakuuta 2011
Viestejä ilmassa, tähdenlentoja yössä!
Ajettuamme vuorokauden yhtä soittoa, ristiin rastiin ympäri suomen (nokkela harhautus hallituksen vakoojia ja "NIITÄ" varten) matkatessamme kohti pohjoisen synkkiä lumisia metsiä Jonia, tuota uskomatonta rohtotohtoria etsimään, huomasin sen että ehdottomasti tulee välttää keltaisia autoja. Miksi, saatat kysyä. Minäpä kerron miksi, KELTAINEN on "NIIDEN" väri, tulin tähän tulokseen tehtyäni havaintoja luonnon tavoista viestiä ja varoittaa vaarasta. Otetaan esimerkkinä vaikkapa karhu, tämä pohjoisten metsien leppoisa vanha herra, harmaa turkkinen mesikämmen, rauhallisena leppoisa kuin isoisä Aadolf mutta suuttuessaan turkin väri muuttuu ruskean harmaasta, huutavan keltaiseksi, se on merkki siitä että on tullut aika vaihtaa maisemaa, ellei se ole jo myöhäistä. Nokkelaa, eikö! Olen erittäin tyytyväinen itseeni, ja siihen että todella otin tuon asian huomioon. Kylmät väreet kulkevat lävitseni kun vain kuvittelenkin mitä kaikkea olisi saattanut tapahtua jos tämä väri-asia olisi jäänyt huomiotta. Ja eräs toinen asia vaivasi mieltäni pitkään, hammaspaikat! Niin yksinkertaiselta kuulostava asia, mutta VAARALLINEN! Lähes paniikin omaisin tuntein revin varuiksi kaikki hampaani pois, ja korvasin ne muovisilla Lego palikoilla, jotka tosin tarkistin läpikotaisin ennen paikalleen liimaamista! Suosittelen lämpimästi jokaista seuraamaan esimerkkiäni tuossa tuskallisessa mutta varmasti vaivan arvoisessa operaatiossa, miksikö? Hammaslääkärit, nuo hallituksen pirullisen ovelat kätyrit poraavat TERVEESEEN hampaaseen pienen kolon johon asentavat pienen pienen salakuuntelu kojeen, muka paikkana. Uskomatonta mihin kaikkeen hallitus ja "NE" pystyvät.. Sitten eräs toinen mieltäni askarruttanut asia on, tatuoinnit, tai pikemminkin muste jolla ne tehdään. Olisiko mahdollista että "NIIDEN" ja hallituksen viekkaus ja häikälemättömyys olisi ehtinyt jo siihenkin asti, että musteen mukana ihon alle istuttettaisiin pienen pieniä seuranta siruja, ja muuta millä ihmisiä voidaan tarkkailla?! Tämä asia vaatii tarkempia tutkimuksia, jotka olen jo aloittanut. Olen muunmuassa kuljettanut tehokasta magneettia pitkin tatuointejani, testaillut ottaako erilaiset laitteet esim hiustenkuivain ja partakone, häiriötä näistä kohdista, jne! Mutta toistaiseksi tuloksetta. Jatkan kuitenkin tutkimuksia niin pitkään kuin tarve vaatii, ja raportoin välittömästi jos koen aiheelliseksi aloittaa tatuointien poisto-operaation. Onneksi tajusin tulla ajatelleeksi tätäkin asiaa! Joskus yllätän jopa itseni neroudellani, ja vaatimattomuudellani. Hallitus ja "NE" ovat kuitenkin aina kantapäilläni. Olen niin suuren kiukun ja raivon partaalla että siirryn folioituun komerooni kiillottamaan juhlapäähinettäni, joka luonnollisesti on valmistettu foliosta! Taistelu mieltä Toverit! Emme saa luovuttaa!
lauantai 8. lokakuuta 2011
Jännitystä ilmassa, Toverit!
RATSUVÄKI! Ratsuväen uskollinen taistelija, ja mielenylentäjä Artturi aseenkantaja on vaipunut sielua syövään synkkyyteen, mikä ei ole lainkaan tuon lystikkään runoilijan ja leikkimielisen jättipään tapaista! En tiedä mitä tehdä. Onko todella niin että "NE" ja hallitus ovat vihdoin onnistuneet harventamaan tietoisten taistelijoidemme rivejä? En jaksa uskoa siihen. Siksipä otimme kärryn alle, ja suunnan kohti pohjoista, siinä toivossa että rohtotohtori, ja suurien pohjoisten tietäjien ja shamaanien jälkeläinen porokuiskaaja Joni osaisi avustaa tässä niin perkeleellisessä tilanteessa. Matkamme on vasta alkanut, ystäväni. Pitäkäämme siis foliohatut tiukasti päässä, ja toivokaamme parasta! Artturi on saatava toipumaan, ja takaisin riveihimme. Ei huolta, et ole yksin! Hallitus, olet tuhoon tuomittu. Me nousemme vielä, ja olemme jälleen entisessä loistossamme! Folionkimallus aamuauringossa nostaa taistelumieltäni, ja ylentää sydämeni!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)